Welat Nehri

Isisin tuhoon tarvitaan järeitä ratkaisuja

  • Suomen kurdit järjestivät useita mielenosoituksia Isisiä vastaan vuonna 2014.
    Suomen kurdit järjestivät useita mielenosoituksia Isisiä vastaan vuonna 2014.

Edellinen vuosi oli erityisen raskas kurdeille. Vuoden jälkipuoliskolla Isisin terroristit tekivät kaikkensa alistaakseen etelä- ja länsi-Kurdistanin alueita haltuunsa. Jihadistit kautta linjan kokevat kurdien nousun, Kurdistanin länsimielisyyden, demokratisoitumisprosessin ja mahdollisen itsenäistymisen uhkana. Kurdien ajama etnisille ja uskonnollisille ryhmille sovun mahdollistava ja myös naisille tilaa antava politiikka ei sovi jihadistien ideologiaan. Isisillä ja muilla jihadistiryhmillä on ollut erityisen selkeä viesti koko ihmiskunnalle: Vain samaa ideologiaa jakavilla ja sen edessä polvistuvilla on oikeus elää. Heidän sanoinkuvaamattomat rikokset ihmisyyttä vastaan eivät jätä tilaa vaihtoehtoisille ajatteluille.

Kurdit eivät ole suostuneet polvistumaan terrorismin edessä. Oman maan ja kansan puolustus sekä vähemmistöjen suojelu ovat kurdijoukoille itsestään selviä periaatteita. Edellisen vuoden aikana tuhannet kurditaistelijat ovat oman henkensä uhalla käyneet taistelua Isisiä ja sen verkostoja vastaan. Länsimaiden sotilaallisesta ja humanitaarisesta tuesta on myös ollut apua terrorismin vastaisessa sodassa. Myös Suomella on ollut positiivinen rooli tässä kokonaisuudessa, vaikka sotilaallista tukea Suomi ei ole antanutkaan.

Kurdijoukkojen sinnikkyys ja laajamittainen rintama terrorismia vastaan on alkanut tuoda tulosta. Isis ei ole pystynyt etenemään kurdialueilla koko syksyllä. Päinvastoin kurdijoukkojen voiton merkkejä on näkynyt viime aikoina useammaltakin rintamalta. Länsi-Kurdistanissa sijaitsevan Kobanên vastarinta on kestänyt. Kurdit ovat onnistuneet vapauttamaan suurimman osan kaupungista ja Isis on pikkuhiljaa murtumassa siellä. Joulukuusta lähtien iloisimmat uutiset ovat kantautuneet etelä-Kurdistanin itsehallintoalueelta. Kurdistanin joukot ovat kyenneet vapauttamaan suuria alueita ja murtamaan kurdien jesidivähemmistöön kohdistuneen kuukausia kestäneen saarron. Toivottavasti lännen pommitusten tukemana terroristit saadaan pois Kurdistanin maaperältä kokonaan lähikuukausina. Mitähän tapahtuu sen jälkeen? Löytyykö Kurdistanin ulkopuolella motivoituneita paikallisia voimia käymään rintamasotaa Isisiä vastaan? Toistaiseksi synkältä näyttää. Valitettavasti.

Isis ei toimi yksin Syyriassa ja Irakissa. He saavat tukea eri suunnista, jopa alueen eri valtioilta. Terroristijärjestö saa merkittävää tukea myös paikallisilta heimoilta. Ani harva sunniheimo on noussut vastustamaan Isisiä. Tästä voidaan syyttää Irakin keskushallinnon sunneja ja kurdeja syrjivää politiikkaa, joka erityisesti entisen pääministerin Nouri Al-Malikin kaudella syvensi etnisten ja uskonnollisten ryhmittymien välistä kuilua, eikä nytkään shiia-enemmistöisellä keskushallinnolla ole mitään lääkettä Irakin sisäisiin ongelmiin. Irakin armeijalla ei myöskään ole toimintaedellytyksiä shiia-alueiden ulkopuolella. Syyriassa puolestaan Bashar al-Assadin hallintoa ei kiinnosta muu kuin diktatuurin vallassa pitäminen. Tässä kompleksissa piilee merkittävä uhka maailmanrauhalle. Isis ja muut rikollisjoukot pyrkivät uskonnon nimissä sekoittamaan maailmanjärjestyksen. Heiltä puuttuu moraali. Siviilien kärsimykset ovat heille yhdentekevää. He eivät epäröi tekemään isoja tuhoja myöskään Euroopassa, jos sille annetaan tilaa.

Rauhan ja vakauden saaminen alueelle edellyttää kansainväliseltä yhteisöltä pitkäjänteistä työtä ja päättäväisyyttä. Terroristien pommittaminen ei yksinään riitä lopettamaan heitä. Kansainvälisen yhteisön on kerättävä voimansa ja löydettävä keinoja lyödä niitä kattavasti. Terrorismin raha-, ase- ja värväysvirrat on tukittava. Ryhmien taloudelliset tukijat, jotka usein sattuvat olemaan Lähi-idän diktatuurihallintoja, on saatava vastuuseen. Lääkkeeksi on tarjolla ainakin talouspakotteita. Länsiliittouman on löydettävä keinoja saada myös sunnit Isisin vastaiseen taisteluun. Ongelmiin ei saada ratkaisua Irakin ja Syyrian shiiamielisten keskushallintojen kautta, sillä maat ovat jo de facto jakautuneita, eikä eri ryhmittymillä ole keskinäistä luottamusta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Lähi-itään piirretyt keinotekoiset rajat sattuvat muutenkin olla konfliktien taustalla. Nykyiset rajat on väistämättä arvioitava uudelleen, enemmin tai myöhemmin.

Euroopan unionin jäsenenä myös Suomella on vastuu näistä kysymyksistä. Vaikka Lähi-itä ei ole ihan naapurissa, alueen ongelmat heijastuvat myös pohjoismaihin. Tässä kysymyksessä Suomeen kohdistuu odotuksia kolmelta suunnalta. Ensinnäkin Suomella on EU:n kautta mahdollisuus vaikuttaa siihen, että Isisin vastainen rintama vahvistetaan. Sodan pitkittyminen ei ole kenenkään etujen mukaista. Jotta humanitaarinen katastrofi voidaan pysäyttää, tarvitaan järeimpiä toimia Isisiä vastaan. Toinen merkittävä kysymys on Suomen rooli humanitaarisessa avunannossa. Pakolaisaalto sota-alueen naapurustossa on sietämättömyyden rajoilla. Suomeen ja muihin EU-maihin kohdistuu odotuksia lisätä väliaikaisesti pakolaiskiintiöitä ja lähettää enemmän humanitaarista apua alueelle. Kolmas ja Suomen turvallisuuden näkökulmasta merkittävä kysymys on jihadistien läsnäolo Suomessa. Täältä on lähtenyt kymmeniä nuoria sotimaan Isisin ja muiden jihadistien leireille ja osa heistä on jopa palannut takaisin Suomeen. Tässä piilee turvallisuusuhka, johon tarvitaan nykyistä järeimpiä keinoja puuttua. Suomessa on löydettävä keinoja pysäyttää nuorten radikalisoituminen, seurata tarkemmin turvallisuusuhaksi luokiteltujen liikkeitä ja pitää terroristileireiltä palanneita kurissa.

Helsingissä 2.1.2015
Welat Nehri

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Kari Ahveninen

Kas, taas ollaan tilanteessa jossa sosiaalidemokraatit vaativat suomalaisia yhteisvastuuseen asioista joissa suomalaisilla ei ole ollut osaa eikä arpaa.
Katsotaas:

1. Onko Suomi ja suomalaiset vastuussa siitä että eri muslimien uskontokunnat käyvät sotaa keskenään ja tappavat siinä sivussa kaiken muunkin elävän?
Vähän sama kuin sanoa että suomalaiset ovat vastuussa Afrikan ongelmista koska orjakauppiaat tervasivat aluksiaan suomesta ostetulla tervalla. Hiukan ontuu..

2. Pitäisikö Suomen tai ylipäätään euroopan valtioiden lähettää sotilaita ja aseita vastustamaan sitä että islamistit tappavat toisiaan? Siinä tapauksessa, kumman islamilaisen suunnan kannattajia ammutaan ja kumpaa autetaan? Pitäisikö Suomen lähettää asevelvollinen armeijansa sotimaan kolmannen osapuolen sotia?

3. Pitääkö Suomen ja euroopan ylipäätään sietää jihadistien paluuta takaisin? Eikö olisi kohdallaan jättää kaikki radikaali aines sinne minne menivätkin?

4. Jos jihadistit aiheuttavat kanssamuslimeilleen taloudellista, humanitaarista tai muuta hätää, niin miten se voi olla suomalaisten tai euroopan vastuulla? Eiköhän avustaminen ole avustamista, ja humanitaaristen tai sotaa pakenevien avustaminen on nimenomaan humaania toimintaa, ei vastuuta?

Jos henkilökohtaista mielipidettäni kaipaat, niin kerron kantanani että kaikki, joka ainoa ISISin joukoista tulisi likvidoida tai ainakin pistää vankilaan niin pitkäksi aikaa että alkaa valkenemaan mitä ikuisuus tarkoittaa.
Kurdeja tulisi avustaa taistelussaan, mieluummin isommilla torrakoilla kuin mitä vastustajalla on, nääs rauta säästää verta. Ja jos joku haluaa vapaaehtoisesti lähteä sotimaan heidän rinnallaan terrorismia vastustamaan, niin se olisi sallittava.

Mutta minusta se on väärin että meitä, suomalaisia (ja ylipäätään eurooppalaisia) asetetaan vastuulliseksi siitä mitä erään tietyn uskontokunnan fanaattiset seuraajat tekevät: me emme ole pakottaneet tai vaikuttaneet siihen mitä he tekevät.

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri

Kari, satumme vaan elämään samalla maapallolla. Globaalit ongelmat koskevat niin Eurooppaa kuin myös Suomea. Rajat ovat hämärtyneet aikoja sitten. Afrikasta liikkeelle lähtenyt Ebola ja Lähi-idässä ihmisiä silmittömästi tappava Isis eivät olisi kantautuneet Suomeen sata vuotta sitten niin herkästi. Nyt elämme aikoja, jolloin kysymykset saavat kansainvälisen mittakaavan. Kansainvälisyys on tullut jäädäkseen. Halusimmepa sitä tai emme.

Mielestäni Isisin ja muiden jihadistien taltuttaminen on ihmiskunnalle turvallisuuskysymys. Turvalli-suusuhkana se on jopa suurempi kysymys kuin Ukraina, sillä tässä tapauksessa vastassa ei ole mikään valtio tai yksittäinen taho, vaan kyseessä on pinttynyt ideologia, joka uhkaa kaikkia, siis myös musli-meja. Jihadistit kautta linjan pitävät länttä syypäänä ongelmiinsa ja heidän suuri viha kohdistuu juuri länsimaita kohtaan.

Meillä on toki teoreettinen vaihtoehto sulkea silmämme ja korvamme siitä mitä Isis ja muut jihadistit tekevät Euroopan rajojen ulkopuolella. Se olisi mielestäni merkittävän turvallisuusriskin väistelyä. Isis ei tavoittele vain kalifaatin perustamista Irakin ja Syyrian alueelle, vaan maailmanvalloitusta, jos sille annetaan tilaa. Isis on uhkana myös maailmantaloudelle, sillä niiden vaikutusalueilla on merkittäviä öljy-, kaasuvarantoja. Ja kaiken lisäksi heillä on fanaatikkoja ympäri maailmaa, jopa täällä Suomessa. Mielikuvitusmaailmassa vaeltavat koko maallisen elämän kyseenalaistavat fanaatikot eivät epäröi tehdä tuhoja siellä missä heille koittaa mahdollisuus.

Isis on vaan uusi ilmentymä al-Qaidalle, Hamasille, Hizbollahille, al-Shababille. He sotivat sivistystä ja koko ihmiskunnan perusarvoja vastaan. Siksi myös heidän tuho on meidän yhteinen tehtävä. Joko onnistumme siinä, tai maksamme siitä kalliimman hinnan myöhemmin.

Ilkka Huotari

"satumme vaan elämään samalla maapallolla. [..]"

Olet varmaan huomannut, että EU:ssa yritetään tehdä nyt jotain pakolaisvirralle, mikä kulkee Välimeren yli, eikä oikein tiedetä mitä pitäisi tehdä?

Australia laittoi vastaavalle meren yli tulleelle pakolaisvirralle stopin yksinkertaisella ratkaisulla.

Tämän saman voisi tehdä Euroopassa, jos vain haluttaisiin. Joten kyllä laitonta/haitallista maahanmuuttoa voidaan rajoittaa jos vain halutaan. Euroopassa sitä ei vain jostain syystä haluta.

Ehkä osa on myös niin uppoutunueet propagandaan, että kuvittelevat, että millekään ei oikein voi tehdä mitään. Sellaisen kuvan sain tuosta ensimmäisestä kappaleestasti.

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri Vastaus kommenttiin #12

Ilkka, laittoman maahanmuuton rajaaminen on ihan eri kysymys. Tapahtuipa se tai ei, se ei poista terrorismin uhkaa. Osa jihadisteista ja muiden äärirymien jäsenistä on ihan syntyperäisiä eurooppalaisia, myös suomalaisia.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #14

Hyvä että erottelet eri asiat, Welat.

En sanoisi kuitenkaan että ihan eri asia, koska lähtijöiden määrä olisi luultavasti kuitenkin paljon pienempi jos EU:hun ei tulisi vuosittain 500 000:tta turvapaikanhakijaa.

Arvojen törmäyksestä taitaa olla kyse jos Suomeen kohdistuu terroriuhka, koska Suomi ei ole esim. osallistunut ISIS'in vastaiseen taisteluun.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Jyrki Kankaanpää

Laitoit aivan oikein Hamasin samalle listalle muiden terroristijärjestöjen kanssa. Kuitenkin edustamasi puolueen linja taitaa olla päinvastainen. Ainakin Tuomioja fanittaa Hamasia kovastikin. Toivottavasti saat vietyä sanomaasi eteenpäin demareissa.

En ole tutustunut Kurdistanian alueen tilanteeseen juuri ollenkaan ja jos sanomasi pitää paikkansa, niin toivon erittäin lämpimästi kurdeille omaa valtiota uskonto erotettuna lainsäädännöstä. Myös kunniamurhaperinteet pitää saada poistumaan. En tiedä onko se alueellinen (Turkin kurdialueet?) ongelma, mutta ihmisoikeuksien kannalta jokatapauksessa yksi pahimpia häpeäpilkkuja koko maailmassa.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Siinä vain käy niin, että jos emme auta, olemme kohta itse pulassa. Kyllä ne leviävät tännekin, jos niiden antaa rauhassa puuhastella ja tappaa vähemmän fanaattiset. Niiden murhan- ja vallanhimo ei näe rajoja.

Eli kyllä se asia kuuluu Euroopalle ja tänne pieneen Suomeenkin.

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri

Hyvin kiteytetty. Emme voi/saa toimettomana katsoa sivusta.

Pasi Harjamäki

"Mutta minusta se on väärin että meitä, suomalaisia (ja ylipäätään eurooppalaisia) asetetaan vastuulliseksi siitä mitä erään tietyn uskontokunnan fanaattiset seuraajat tekevät: me emme ole pakottaneet tai vaikuttaneet siihen mitä he tekevät."

Länsimaat ovat suoraan vastuussa siitä, mitä Lähi-Idässä tapahtuu. Samoin on asianlaita myös Afrikassa.
Länsimaat ovat nostaneet valtaan diktaattoreita ja vedelleet rajoja mielivaltaisesti, sen mukaan, miten omat edut tulee parhaiten turvattua. Lähi-Idän sekasorto on suoraa seurausta länsimaiden kolonialismista.
Suomi ei tietenkään suoraan ole vaikuttanut Lähi-idän tapahtumiin, mutta myös me olemme hyötyneet länsimaiden harjoittamasta riistosta.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Nyt on tuhannen taalan paikka Pesmergojen puhdistaa pohjoissyyrian raja-alueita ISIS-kalifatisteista ja pitää Venäjäntapainen kansanäänestys alueella , haluatteko liittyä itsenäiseksi julistauvaan Kurdistaniin. Hyvinhän se tuntuu sujuvan, eikä mone t huutele perään vaikka vähän kovakouraisesti. Sitten vaan pumppaamaan öljyä, ostajia löytyy ja näillä eväin eteenpäin. Jos on niin avuton, että taas pitää löytää auttajia (taaloja), ei taida olla sitten kykyä hoitaa mitään muutakaan itsenäisesti. Israel-Kurdistan olisi varsin toivottava voima-akseli alueelle, jonka muut maat menetyisivät ainoastaan siirtomaina valkoisine tuaneineen särpimässä ilmastoidussa teltassa iltapäiväteetä.

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri

Veikko, Lähi-idän rajojen uudelleen jako on väistämätön. Myös Kurdistan kulkee kohti itsenäisyyttä. Muutos tulee tapahtumaan enemmin tai myöhemmin.

Koko Kurdistanin itsenäistymistä hankaloittaa se, että Kurdistan on jakautunut neljän maan (Turkki, Iran, Irak ja Syyria) kesken. Kurdialueilla ei ole rajoja muualle maailmaan, eikä naapurissa asusta Venä-jä tai muu suurvalta, joka voisi ryhtyä suojatiksi itsenäistyvälle valtiolle. Toiminnallaan kurdit ovat saa-neet vakuutettua monia tahoja siitä, ettei Kurdistanin itsenäistyminen ole uhka, vaan päinvastoin se olisi yksi keino saada rauhaa ja vakautta alueelle.

Etelä-Kurdistanin itsehallintoalue on pisimillään itsenäistymisprosessissa. Alue on de facto itsenäinen ja vaikka onkin edelleen Irakin keskushallinnon alaisuudessa. Länsi-Kurdistanissa Syyrian sisällissodan keskellä kurdit ovat onnistuneet edistämään paikallishallintoa. Pohjois-Kurdistanissa on käynnissä rau-hanprosessi Turkin kanssa. Vaikka Turkin hallitus ei ole kovin sitoutunut lupauksiinsa, kurdien kansa-laisyhteiskunta on kehittynyt, eikä kemalistien ja islamistien opeilla ole sijaa kurdien keskuudessa. Itä-Kurdistanissa on verrattain pahin tilanne toistaiseksi. Iranin islamilaisen epätasavallan varjossa vä-hemmistöillä ja poliittisilla liikkeillä ei ole mitään liikkumavaraa, mutta sitä enemmän pinnan alla kytee painetta, joka voi milloin vaan räjähtää.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

kannattaa muistaa. että Turkki on epäluotettava valtio, eikä tule koskaan saavuttamaan tasoa maana, jolla liityttäisiin Unioniin, onneksi.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Jihadistit kautta linjan kokevat kurdien nousun, Kurdistanin länsimielisyyden, demokratisoitumisprosessin ja mahdollisen itsenäistymisen uhkana."

Isompi uhka se taitaa olla Turkille.

Auttamalla kurdeja EU näyttää persettään Turkille, mikä ei liene poliittisesti kovinkaan fiksua ja on jo johtanutkin Turkin lähentymiseen Venäjän kanssa. Tosin lähentymiselle on muitakin syitä kuin Kurdistanian ongelmat.

Länsimielisyyttä ei kukaan kiistä, mutta länsimaistumiseen kurdeilla on vielä muutaman sadan vuoden kaula kurottavana.

Siinäkin voisi aloittaa vaikkapa kunniamurhien vähentämisellä.

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri

Jukka-Pekka, Turkin jäsenyys Natossa ja historialliset haaveet liittyä Eurooppaan ovat nykyisin hyvinkin ongelmallisia. Viimeiset 12 vuotta Turkkia on hallinnut islamistinen AKP-puolue. Nykyisin presidentti, pääministeri, hallitus, parlamentin enemmistö ja käytännössä myös armeija, oikeuslaitos ja tiedotusvälineet ovat saman ideologian vankina. Maassa ei ole tilaa sananvapauksille. Tuhannet toimittajat, poliitikot ja kansalaisyhteiskunnan aktiivit ovat vangittuna ilman oikeudenkäyntiä.
Turkki ei oikeastaan ole enää kiinnostunut Euroopasta, eikä Venäjästä. Päinvastoin maa pyrkii Recep Tayyip Erdoganin johdolla herättämään ottomaanien imperiumin henkiin. EU:n jäsenyyden sijaan Turkki tavoittelee islam-maailman johtajuutta Lähi-idässä ja Afrikassa.

Isisin vastaisessa sodassa Turkki on näyttänyt todellisen naamansa. Merkittävä osa jihadisteista on kulkenut Turkin kautta Syyriaan ja Irakiin. Syyrian ja Turkin välinen raja on ollut avoin jihadisteille. Turkki on omilla toimillaan heikentänyt länsiliittouman toimia Isisin vastaisessa taistelussa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Olen jo kauan ollut sitä mieltä, että itsenäinen Kurdistan on ainoa pysyvä ratkaisu. Siitä sovittiin jo 1920, mutta, koska "länteen voi luottaa, Venäjään ei", tuota sopimusta ei kurdien osalta koskaa sovellettu käytäntöön.

Kuten tässä on jo osin tullut esiinkin, alueen konflikteissa ryhmien jakaminen "terroristeihin" ja "muihin" on puhtaasti propagandistinen. ISIS EI ole terroristijärjestö. Sellaisesta puhuminen hämärtää koko terrorismin käsitteen ja idean. ISIS on uskonnollis-vallankumouksellinen hihhulijärjestö. Sen kutsuminen terroristijärjestöksi on aivan yhtä harhaanjohtavaa (tietoista) propagandaa kuin kaikkien USA:n miehitysjoukkoja vastustavien kutsuminen "kapinallisiksi".

Tilanteen helpottaminen edellyttää kuitenkin asennemuutoksia myös kurdeilta. Rauhan saamiseksi on erotettava vastapuolen siviiliväestö ja sotilaat (asepuvussa tai ei). On selvää, että Kirkuk ja Mosul tulee palauttaa alkuperäisille asukkaille, kureille, mutta tulos ei saa olla massakarkoitus. koston kierre on katkaistava, ja asioista sovittava, paitsi eliitin, myös tavallisten kansalaisten pöyissä.

Kurdistanin toivo on uskonnonvapaus ja sukupuolten tasa-arvo. Se, että Peshmergassa on myös naistaistelijoita tulee laajentaa koko Kurdistania koskevaksi. Kurdit tarvitsevat yhteisen johdon ja yhden, yhteisen armeijan. Hallinto on rakennettava kansanvaltaisen oikeusvaltion periaatteille: kyläpäälliköistä, "kunnanjohtajista", alkaen poliittinen hallinto on valittava vapaissa vaaleissa, ja toimeenpanevat elimet koottava erottamattomista virkamiehistä. Jazideille ja heidän uskonnolleen on annettava "perintöuskonnon asema" ja tunnustettava islamin ja valtiohallinnon sekä oikeuslaitoksen erillisyys.

Mitä taas tulee arabiosapuoleen, on ongelma suurempi. Koska islaam ei ylipäätään tunnusta valtion aktoriteettia missään muodossa, sovinnon saaminen alueen arabien kesken on lähes mahdotonta ilman radikaalia valtiorajojen uusimista.

Mitä Suomi voi tehdä asian hyväksi?

Suomen mahdollisuudet toimia ovat tietysti rajoitetut. Kammoksuttavaa on kuitenkin poliitikkojen hätä asiassa; miten pitää suhtautua Suomeen palaaviin ISIS-jäseniin?

Suomessa pystytään tuomitsemaan alaikäiseen sekaantumisesta hekilö, joka on moiseen syyllistynyt (suomen lakien mukaan) Venäjällä, jossa suojaikäraja on toinen, eikä maan lakeja ole rikottu, mutta ei pystytä muka tuomitsemaan henkilöä, joka on syyllistynyt murhaan, harkittuun hengendiistoon, Lähi-idässä, ISISin joukoissa?

Naurettavaa.

Linnaan murhasta jokainen, ja asiaa toitotettava niin, että kuuluu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kurdien ja Kurdistanin asiaa ja uskottavuutta edistäisi, jos lapset pidettäisiin poissa aikuisten mielenosoituksista. Kun alaikäinen huutaa vanhempiensa rinnalla "kuolema sille sun tälle", nousee useimmilla suomalaisilla vain karvat pystyyn. Sympatiat jäävät taka-alalle.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Yritin katsoa niin varsinaista blogia kuin kommentteja, mutta ei sattunut silmiini, että Israelia olisi huudettu apuun. Jos muistini ei pätki kuten tavallisesti, niin kurdien ja israelilaisten geeniperimät ovat hyvin lähellä toisiaan, joten periaatteessa veli veljeä auttaa (ensisijaisesti).

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Gary Anderson on eläkkeellä oleva eversti, jonka mielipide on jotenkin seuraava:
Syyriassa ja Irakissa poliittinen vakauttaminen tapahtuu vasta sen jälkeen kun IS:n konventionaalinen sotilaallinen voima on tuhottu eivätkä ääri-islamistiset asemiehet pidä mitään  aluetta hallussaan.  Tämä on mahdollista 3 - 4 kuukaudessa, jos USA -johtoinen länsiliittouma  maajoukoillaan muiden asevoimien tukemana tekee rankaisuretken ja murskaa IS:n armeijan. Erityisesti britit ovat aikoinaan käyttäneet näitä rankaisuretkiä tehokkaasti siirtomaasodissaan.

http://jaakkokorpi-anttila.puheenvuoro.uusisuomi.f...

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri

Kirjoituksessani totesin, että ilmapommitukset eivät yksinään riitä Isisin lopettamiseen. Laajalla rintamahyökkäyksellä Isis voidaan hyvinkin tuhota muutamassa kuukaudessa. Uskon, että länsiliittouma joutuu turvautumaan maajoukkojen käyttöön enemmin tai myöhemmin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Länsi ei pysty koskaan viemään ideologiaansa lähi-itään, ei ainakaan aseilla, kuten ei jenkit pystyneet murtamaan vietnamilaisten itsenäisyyttä kommunimipeloissaan. Demokratia on aina sisäsyntyinen ominaisuus jota ei voida pakottaa.

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri

Lännen ei välttämättä tarvitse viedä ideologiansa minnekään. Lähi-idässä on myös maltillisia kansoja, jotka janoavat ihmisoikeuksien kunnioittamista, vapautta ja demokratiaa. Sille vaan ei valitettavasti anneta tilaa, kun osa alueen diktatuureista ja Isisin tapaisista ääriryhmistä pyrkivät riistämään kaikki oikeudet mitä ihmiselle on suotu.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Lähi-idässä on myös maltillisia kansoja, jotka janoavat ihmisoikeuksien kunnioittamista, vapautta ja demokratiaa."

Eli pommitetaan vaikka kivikaudelle kunnes myöntävät "länsimaisen demokratian"?

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri Vastaus kommenttiin #18

Pikemminkin maltillisia tahoja pitäisi tukea ja rakennetaan yhdessä parempi maailma. Isisin ja muiden terroristijärjestöjen tuho on yksi välttämätön askel tähän suuntaan.

Esa Niemi

Welat Nehri:
"Lännen ei välttämättä tarvitse viedä ideologiansa minnekään. Lähi-idässä on myös maltillisia kansoja, jotka janoavat ihmisoikeuksien kunnioittamista, vapautta ja demokratiaa. Sille vaan ei valitettavasti anneta tilaa, kun osa alueen diktatuureista ja Isisin tapaisista ääriryhmistä pyrkivät riistämään kaikki oikeudet mitä ihmiselle on suotu."

Kun puhut ihmisoikeuksista, niin tarkoitatko meidän universaaleja ihmisoikeuksia, vai OIC:n Kairon ihmisoikeusjulistuksen mukaisia shariaan perustuvia ihmisoikeuksia?

Maailmassa on kuitenkin eri käsityksiä ihmisoikeuksista ja yhteiskuntajärjestelmistä.

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri Vastaus kommenttiin #20

Tarkoitan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, jotka toteutuessaan takaisivat kaikille ihmisarvoisen elämän. Tottakai.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeuksien_yleis...

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #22

Welat Nehri:
"Tarkoitan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, jotka toteutuessaan takaisivat kaikille ihmisarvoisen elämän. Tottakai."

Muu muslimimaailma tukee OIC:n Kairon ihmisoikeusjulistuksen mukaisia arvoja, joten tämä on toki tervetullut näkemys.

Tarkoitaako tuo sitä, että mielestäsi islamista voi myös luopua julkisesti ja vaikka kannustaa muitakin muslimeja luopumaan islamista?

Miten tätä ihmisarvoista elämää voidaan enemmänkin painottaa mm. ettei länsimaisia arvoja kuten demokratiaa, universaaleja ihmisoikeuksia tai oikeuskäsitystä tarvitsisi korvata islamilaisilla arvoilla muslimien keskuudessa länsimaihin tullessaan?

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri Vastaus kommenttiin #30

Pidän uskonnon ja valtion erillään pitämistä toimivampana ratkaisuna. Pysyköön uskonto ihmisten henkilökohtaiseksi asiaksi. Ihmisillä on oikeus uskoa mihin tahansa, kunhan omilla uskomuksillaan eivät loukkaa muiden oikeutta elää ihmisarvoista elämää.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #31

Welat Nehri:
"Pidän uskonnon ja valtion erillään pitämistä toimivampana ratkaisuna. Pysyköön uskonto ihmisten henkilökohtaiseksi asiaksi. Ihmisillä on oikeus uskoa mihin tahansa, kunhan omilla uskomuksillaan eivät loukkaa muiden oikeutta elää ihmisarvoista elämää."

Tämä ok minulle. Huomaan, että ajattelet asioista fiksusti. Toivon kurdeille voimia selvitä näinä vaikeina aikoina.

Esa Niemi

Mitä jos islamin opeista otettaisiin sellaisia kohtia pois ettei ISIS:llä ole perusteita jatkaa toimintaansa? ISIS:n pommittaminen ei auta niin kauan kuin osa muslimeista jatkaa islamin levittämistä väkivalloin aivan kuten islamin alkuajoista on toimittu. Tästä huolimatta toivon kurdien kestävän tilanteen aivan kuten muidenkin on täytynyt. Kurdeille oma itsenäinen valtio on suvaitsemattomuuden kehdossa ainoa vaihtoehto ja vahvat asevoimat.

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri

Isis ja muut ääriryhmät muodostavat aivan marginaaliosuuden islam-maailmasta. Muslimien ehdoton enemmistö ei hyväksy heidän toimintatapojaan ja muutenkaan ole kiinnostunut uskonnon levittämisestä.
Kurdeille Isisin tuhoaminen kurdialueilta on kunniakysymys. Isisillä ei ole mitään mahdollisuuksia saada jalansijaa Kurdistanista. Olen huolessani myös siitä miten asiat kehittyy muualla Lähi-idässä, ellei löydy riittävä vastusta Isisille ja he jäävät pysyväksi voimaksi Kurdistanin naapurustoon.

Itsenäisyys olisi paras lääke kurdien uhrauksille. Uskon sen toteutumiseen.

Esa Niemi

Welat Nehri:
"Isis ja muut ääriryhmät muodostavat aivan marginaaliosuuden islam-maailmasta. Muslimien ehdoton enemmistö ei hyväksy heidän toimintatapojaan ja muutenkaan ole kiinnostunut uskonnon levittämisestä."

Eikö olisi helpompaa poistaa nuo kohdat islamin opeista, niin sitten Islamic State ja muut vastaavat tahot lopettavat toimintansa?

Tarkoittaako tuo, että muslimit eivät hyväksy profeettansa tapaa levittää islamia ja profeettansa antamia esimerkkejä? Tuomitseeko muslimimaailma n. 250 miljoonan ihmisen kuoleman, vai mitä tarkoitat tuolla.

Jos totta puhutaan, niin kyllähän muslimit ovat kiinnostuneita islamin levittämisestä ja muslimit edellyttävät kollektiivisesti länsimaiden mukautuvan islamilaisten arvojen mukaisesti mm. Britannian sharia istuimet jne. Emme tiedä muslimiyhteisöjä, joka olisi luopunut islamistaan ja islamin opeista. Toki sinäkin varmasti toteat, että mitä vähemmän islamissa on islamin oppeja, niin sitä parempi lopputulos kaikkien kannalta. Käänteisesti mitä enemmän islamin oppeja islamissa, niin sitä suurempi onnettomuus se on kaikille osapuolille.

Welat Nehri:
"Kurdeille Isisin tuhoaminen kurdialueilta on kunniakysymys. Isisillä ei ole mitään mahdollisuuksia saada jalansijaa Kurdistanista. Olen huolessani myös siitä miten asiat kehittyy muualla Lähi-idässä, ellei löydy riittävä vastusta Isisille ja he jäävät pysyväksi voimaksi Kurdistanin naapurustoon.

Itsenäisyys olisi paras lääke kurdien uhrauksille. Uskon sen toteutumiseen."

Islamic Staten tuhoaminen ei sinänsä auta koska näitä samoja islamin oppeja noudattavia ilmestyy aina uusia sekä kannatusta löytyy taustalta. Voimalla toki voidaan hallita kuten islamilaisissa maissa valtakysymykset on perinteisesti hoidettu ennen ns. arabikevättäkin. Voitaisiin sanoa, että islam on ollut suuri onnettomuus kaikille yhteisöille, joihin se on vaikuttanut tai pyrkinyt vaikuttamaan. Maailmanhistorian valossa länsimainen demokratia on kyennyt ehkä parhaiten olemassaolevista vaihtoehdoista takaamaan rauhaa ja hyvinvointia.

Veikka Mattila

"..sekä vähemmistöjen suojelu ovat kurdijoukoille itsestään selviä periaatteita."

Ollaanpa rehellisiä kurdien historian suhteen. Welat Nehri, kurdeja osallistui 1914-1920 assyrialaisten kansanmurhan toteuttamiseen: "The village of Sa'irt/Seert, was populated by Assyrians and Armenians. Seert was the seat of a Chaldean Archbishop Addai Scher who was murdered by the Kurds."http://en.wikipedia.org/wiki/Assyrian_genocide

Niin julmia kuin ISIS:n toimet ovatkin olleet, ei kuolonuhrien lähentele ollenkaan vielä kansanmurhassa tapettujen assyrialaisten määrää.

Saivatko assyrialaisten kansanmurhaan osallistuneet kurdit koskaan rangaistusta hirmutöistään?

Käyttäjän welat kuva
Welat Nehri

Armenialaisten kansanmurhan toteutti Ottomaanien imperiumi, ei kurdit. Kurdit olivat yhtä lailla sekä ottomaanien että heidän seuraajansa eli nykyisen Turkin kansamurhan kohteena. Kurdit ja armenialaiset ovat monessa suhteessa ystäväkansoja ja on lukuisia esimerkkejä siitä miten veljeskannat ovat auttaneet toisiaan säästyäkseen ottomaanien toteuttamista massamurhilta. Turkin nykyinen hallinto ei ole edelleenkään tunnustanut armenialaisten kansanmurhan.
Sen sijaan Pohjois-Kurdistanissa ja Turkissa toimiva kurdeja edustava BDP (nykyään HDP) on avoimesti vaatinut armenialaisten kansamurhan tunnustamista. Muutama vuotta sitten Pohjois-Kurdistanin suurimmassa kaupungissa (Amed / Diyarbakir) avattiin armenialaisten kirkko kurdipormestarin toimesta.
Etelä-Kurdistanin itsehallintoalueella etnisillä ja uskonnollisilla vähemmistöillä (mm. assyrialaiset, turkmeenit, armenialaiset) on 11 paikkaa alueen parlamentissa. Vähemmistöillä on oikeus on kieleen, kulttuuriin ja identiteettiin kurdien hallinnoimilla alueilla. Irakin keskushallinnon alla olevilla ja Isisin valtaamilla alueilla näin ei valitettavasti ole.
Länsi-Kurdistanissa kurdien hallinnoimien kolmen kantoni-alueen hallinnossa vähemmistöt ovat vahvasti edustettuna.

Toimituksen poiminnat